Vehnä, ohra, ruis ja kaura

Vehnä, ohra ja ruis sisältävät alfa-gliadiini, joka on se aine, joka on vahingollinen ohutsuolen limakalvolle keliakiaa sairastavalla potilaalla. Kaura on etäisesti sukua muille viljalajeille. Kaura ei sisällä gliadiinia, vaan toisenlaista valkuaisainetta, aveniinia, jonka määrä on vain 10 - 15% kun gliadiinia muissa viljalajeissa on 30 - 50%.

Kauraa on kuitenkin aikaisemmin pidetty vahingollisena?

Perinteisesti kaikkia kotimaisia viljalajeja on pidetty vahingollisina. Jo 50-luvulla keskusteltiin kuitenkin siitä, että kaura ei mahdollisesti kuuluisi tähän ryhmään.

Suomalainen tutkimus

Esko K Janatuinen kolleegoineen julkaisi 1995 Kuopiossa tehdyn tutkimuksen tulokset arvostetussa kansainvälisessä lääketieteellisessä julkaisussa, New England Journal of Medicine. Laaja tutkimus, johon osallistui 52 potilasta, joilla oli aikaisemmin tiedossa oleva keliakia, ja 40 potilasta, joilla oli äsken todettu keliakia. Potilaita seurattiin vuosi, jonka jälkeen ohutsuolibiopsia kontrolloitiin. T'ämän tutkimuksen perusteella kohtuullinen määrä kauraa voidaan huoletta lisätä keliakia-potilaan ruokavalioon ilman vahingollisia seurauksia.

Näitä tuloksia on sittemmin varmennettu muilla mm Ruotsissa ja Irlannissa tehdyillä tutkimuksilla, ja näitä tuloksia voidaan nyt pitää hyvin varmoina. Viime vuosien tutkimuksilla on voitu vakuuttavasti todistaa, että kaura on vaaraton myös lapsille ja ihokeliakiaa sairastaville.

Ruokavalioon sisältyvä kaura tekee keliakiapotilaan elämä helpommaksi - ja halvemmaksi!

Suomen Keliakialiiton suositus

Suomen Keliakialiiton asiantuntijaneuvosto on kevättalvella 2001 julkaissut uuden suosituksen kauran käytöstä. Uutta tässä suosituksessa on se, että lapset voivat turvallisesti käyttää kauraa, ja samoin ihokeliakiaa sairastavat. Suositus on julkaistu Keliakia-lehdessä numero 1/2001.

Lapset ja kauran käyttö?

Keliakiaa sairastavat lapset voivat käyttää kauraa gluteenittoman ruokavalionsa lisäksi. Kauran käyttö on mahdollista sekä vastadiagnostisoiduilla että aiemmin diagnostisoiduilla keliakiaa sairastavilla lapsilla.

Kauran käyttöä aloittaessa on huomattava, että kaura saattaa alkuvaiheessa aiheuttaa ohimeneviä vatsakipuja ja vatsan toimintahäiriöitä kauran sisältämän suuren kuitupitoisuuden vuoksi.

Kauran käyttö on hyvä aloittaa vähitellen ja pieninä annoksina. Mikäli vaivat eivät tunnu menevän ohitse, on tehtävä lisätutkimuksia.

Suurten suomalaisten kaurahiutalevalmistajien tuotteet ovat tutkimuksissa osoittautuneet riittävän puhtaiksi, jotta ne voidaan lisätä myös lapsikeliaakikkojen ruokavalioon.

Ihokeliakia ja kaura?

Ihokeliakiaa (dermatitis herpetiformista) sairastavat voivat niinikään käyttää kauraa gluteenittoman ruokavalionsa lisänä. Kaura voidaan ottaa ruokavalioon mukaan heti hoidon alusta lähtien.

Mikäli ihottuma ei lievene eikä lääkityksen (Dapson) tarve vähene kolmen kuukauden kuluessa eikä dieettivirheitä ole tapahtunut, on harkittava kauran sekä vehnätärkkelystuotteiden poistamista ruokavaliosta.

Onko pakko käyttää kauraa?

Ei tietystikään! Jos on tottunut ruokavalioon, johon kaura ei sisälly, ja kaikki menee ihan mainiosti, ei ole mitään pakottavaa tarvetta aloittaa kauran käyttöä. Mutta toki kaura tekee ruokavalion läpivieminen paljon helpommaksi.

Kaura ei ole määritemällisesti "gluteeniton", joten tätä sanaa ei saa käyttää kauraa sisältävistä tuotteista.

GASTROLAB

Hae koko internetistä Hae Gastrolabin kotisivulta

Päivitetty 31 maaliskuuta, 2001 The Wasa Workgroup on Intestinal Disorders c/o Hans Björknäs GASTROLAB Kirkkopuistikko 18 B 37 65100 Vaasa, Suomi, Europe Puh +358-6-3124055 Email: hans.bjorknas@kolumbus.fi Public Domain

Kuukauden Kirja Medscape, World Wide Web´in Terveydenhoitokeskus - Englanniksi