Yleistä

Giardia lamblia on parasiitti, joka elää ihmisen ohutsuolessa. Se on pieni, noin 12 - 15 um pitkä, 2 - 4um paksu ja päärynän muotoinen. Sillä on 8 siimaa, flagelleja, jolla se pystyy liikkumaan. Kyseessä on yksisoluinen eläin, mutta tällä yhdellä solulla on kaksi tumaa, ja kun giardiaa katsoo mikroskoopissa, nämä tumat näyttävät ihan silmiltä. Parasiitin alapinnassa on laaja "imulevy", jolla parasiitti kiinnittyy suolen limakalvoon.

Parasiitin täydellinen nimi on siis giardia lamblia ja sen aiheuttamaa infektiota kutsutaan giardiaasiksi.

Ihmiselimistön ulkopuolella giardia esiintyy cystamuotoisena, jossa se pystyy elämään esim. vedessä usean viikon ajan. Tämä parasiitti tunnetaan myös Giardia intestinalis- ja Giardia duodenalis-nimisenä. Ihmisen lisäksi parasiitti viihtyy muiden nisäkkäiden, matelijoiden ja eräiden lintujen suolistossa ja näiden uloste saattaa näin saastuttaa pintavettä. On olemassa kaksi muuta Giardia-lajia, Giardia muris ja Giardia agilis, jotka vaan esiintyvät eläinten suolistossa, muttei ihmisen.

Historiikki

Antony van Leeuwenhoek, 1632-1723

van Leeuwenhoek kirjoitti havainnoistaan The Royal Society:lle, joka sittemmin vuonna 1683 julkaisi hännen piirrokisiaan. Vuosisatojen kuluessa koko havainto kuitenkin unohdettin. Tsekkiläinen tutkija Viem Dusan Fedorovic Lambl löysi Giardian uudestaan 1800-luvulla tutkiessaan sappinestettä. Parasiitti sai nykyisen nimensä vuonna 1888 kahden siitä tarkan kuvauksen antaneen tutkijan mukaan.

Giardiaa katsottiin pitkään olevan osa suoliston normaaliflooraa. Vasta nykyaikana on huomattu, että kyseessä on tautia aiheuttava parasiitti, ns. patogeeni.

Epidemiologia

Huono hygieeninen taso ja lämpö edesauttavat Giardian leviämistä ja tämä parasiitti on näin ollen tavallinen kehitysmaissa. Monissa maissa se on niin tavallinen, että lähes jokaisella ihmisellä on Giardiaa suolistossaan. Parasiitti leviää useimmiten juomaveden kautta, lasten kohdalla on kuitenkin todettu myös leviämistä suoraan lapselta toiselle. Suomalaisille Pietari on tavallisin tartunnanlähde, tämä parasiitti esiintyy Pieterin vesijohtoverkostossa ja lähes kaikki Pietarissa käyvät saavat Giardia-cystiä veden kautta, mutta kaikelle se ei kuitenkaan johda mihinkään oireisiin.

Suomessa todetaan muutama sata Giardia-tartuntaa vuodessa, mutta sen lisäksi on varmaan varsin lukuisa määrä ihmisiä, jotka esim. Pietarinmatkan jälkeen potevat ohimenevää ripulia hakeutumatta mihinkään hoitoon. USA:ssa Giardia on tavallisin ei-bakteriellin tarttuvan ripulin syy.

Giardiaasin kehittyminen

Juotuaan Giardia-cystiä sisältävää vettä ihminen saa jo muutaman päivän kuluttua lukuisan määrän Giardiaparasiitteja pohjukaissuoleen ja ohutsuoleen. Parasiitti lisääntyy huimaa vauhtia ja määrä voi olla niin suuri, että limakalvo on kokonaan parasiittien peitossa, jolla parasiittikerros ikäänkuin muodostaa mekaanisen esteen ravinnon imeytymiselle. Parasiitti vahingoittaa lisäksi limakalvoa. Ohutsuolen limakalvosta otetussa koepalassa havaitaan mikroskoopissa ns. villusatrofia, paljolti samanlainen kuin mikä keliakiassa voi esiintyä.

Giardia lamblia

Giardia esiintyy kahdessa olomuodossa: toisaalta cystamuotoisena ihmiselimistön ulkopuolella, toisaalta ns. trophozoiittimuotoisena suolistossa. Kun ihminen juo saastunutta vettä, niin cystat pääsevät suolistoon, jossa ne muuttuvat trophozoiiteiksi, jotka jakautuvat ja lisääntyvät vilkkaasti. Osa näistä trophozoiiteita muuttuvat cystiksi ja poistuvat elimistöstä ulosteen mukana. Jos hygieeninen taso on huono saattavat ne saastuttaa taas toisten ihmisten juomaveden.

Miksi Giardia viihtyy juuri ihmisen ohutsuolessa?

Ohutsuoli, varsinkin sen yläosa, on se alue, missä Giardia viihtyy ja lisääntyy jakautumalla (lääketieteellisessä kielenkäytössä käytetään sanontaa, että parasiitti kolonisoi ohutsuolta). Syy on ilmeisesti se, että Giardia tarvitsee sappinesteessä olevia aineita, mm. eräitä sappisuoloja, viihtyäkseen. Giardia lisääntyy nopeasta jakautumalla kaksi - kolme kertaa vuorokaudessa. Tämä tarkoittaa että yhdestä ainoasta cystasta voi tulla 1000 parasiittia muutamassa päivässä.

Riskiryhmät

Jos ihmisen vastustuskyky infektioita vastaan on alentunut, niin giardia-infektion voi saada paljon tavallista helpommin. Joillakin ihmisillä on synnynnäinen immunoglobuliinien puutostila (immunoglobuliinit ovat veressä olevia infektion torjuntaan tarkoitetuttuja valkuaisaineita). HIV-infektio alentaa vastustuskykyä myös muita tauteja vastaan. Lapset saavat ilmeisesti giardia-tartunnan aikuisia helpommin ja kirjallisuudessa on kuvattu lastenkodeissa tapahtuneet giardia-epidemiat.

Oireet

Monilla ihmisillä giardia-infektio menee ohi aiheuttamatta juuri lainkaan oireita ja jos asuu kaupungissa, missä tämä tauti on tavallinen, kuten Pietarissa, niin tämä parasiitti todennäköisesti asuu asukkaiden suolistossa kroonisesti aiheuttamatta suurempaa harmia.

Jos infektio on oireinen, niin vaivat alkavat tyypillisesti 1 - 3 viikkoa tartunnan jälkeen. Tyyppioireet ovat ripuli, ilmavaivat, vatsan turvotuksen tunnetta, ruokahaluttomuus, heikotus, pahoinvointi ja oksentelua. Kun ruokahalu huononee, niin ihminen syö vähemmän ja kun ravinnon imeytyminen on huonontunut giardiainfektion takia, niin laihtuminen on monasti merkittävä. Yleensä pahimmat vaivat menevät ohi muutamassa päivässä, mutta joskus harvoin ne saattavat jatkua viikkoja. Kuume ja allergiset reaktiot ovat harvinaisia.

Giardia lamblian cystat (Kuva: H.D.A. Lindquist, U.S. EPA )

Diagnostiikka

Tavallisin menetelmä on ulostenäyte, josta tutkitaan mahdollisten giardia-cystien esiintymistä. Puhdas näyte ei todista, että infektiota ei ole, koska cystat saattavat erittyä ulosteen mukana vain ajoittain ja jos haluaa varman diagnoosin, olisi tämän takia otettava useat perättäiset ulostenäytteet. Luotettavin diagnoosi saadaan ottamalla näyte ohutsuolen limakalvosta gastroskopian yhteydessä. Tutkimus on kuitenkin hiukan vaivalloinen, eikä sitä sen takia käytännössä juuri tehdä tämän taudin diagnostiikassa.

Useimmiten diagnoosi on "kliininen", mikä tarkoittaa, että todennäköinen diagnoosi tehdään potilaan kertomuksen ja oireiden perusteella. Jos potilas kertoo, että hän on pari viikkoa sitten tullut kotiin Pietarista, ja nyt on ihmeellinen ripulitauti ja parin kilogramman laihtuminen, niin diagnoosi on jo niin todennäköinen, että pelkästään tämän perusteella sitä voidaan hoitaa.

Tieteellisessä työssä on mahdollista tutkia giardia-infektion aiheuttamia vasta-aineita verinäytteistä ja parasiittia voidaan myöskin viljellä laboratorio-olosuhteissa. Nämä tekniikat eivät kuitenkaan sovellu rutiinidiagnostiikkaan.

Arvoidaan, että noin yksi prosentti suomalaisista kantaa giardiaa sitä tietämättä ja sitä saatetaan löytää sattumalta esim kun tehdään mahalaukun tähystys (gastroskopia) muun syyn takia.

Hoito

Yleisin lääkitys on metronidatsoli (valmistenimiä Suomessa esim. Flagyl ja Trikozol), annoksena 200 mg kolmasti päivässä 5 - 7 päivän ajan. Metronidatsolia ei saa käyttää raskauden alkuvaiheessa, eikä alkoholia pidä käyttää hoidon aikana, koska lääkkeellä on ns. antabusteho. Hoito tehoaa noin 90%-sesti - jos oireet uusiutuvat voidaan tarvittaessa antaa sama lääke uudestaan.

Aikaisemmin käytettiin tinidatsoli-nimistä lääkettä kerta-annoksena 2 grammaa. Tämä hoito oli tehokas, nopea ja yksinkertainen, mutta tinidatsolia ei enää myydä Suomessa.

Ennalta ehkäisy

Tämä parasiitti tarttuu etupäässä juomaveden kautta. Matkustaessa alueilla, jossa giardia on tavallinen, on sen takia syytä käyttää vain pullotettuja juomia. Veden keittäminen vähintään minuutin ajan tuhoaa giardia-cystat ja vesi on tämän jälkeen vaaraton. Kun syö ulkona, voi olla mahdotonta välttää esim. saastuneessa vedessä puhdistettuja vihanneksia, ja on todennäköistä, että vaikka noudattaa kohtuullista varovaisuutta, niin tartuntamahdollisuutta ei voida täysin välttää esim Pietariin suuntautuneen matkan yhteydessä. Onneksi tauti on useimmiten hyvin vähäoireinen, usein jopa oireeton.

Onko olemassa rokote, joka estäisi tämän tartunnan tai lääkettä, jota voisi käyttää ennaltaehkäisevässä mielessä?

Rokotetta ei ole olemassa, eikä myöskään kehitteillä. Sopiva lääke, jota voitaisiin käyttää esimerkiksi matkan ainana ennaltaehkäisevässä mielessä, ei ole.

Ennuste

Useimmiten oireet menevät nopeasti, muutamassa päivässä ohi, eikä potilaan yleensä edes tarvitse käydä lääkärissä niiden takia. Harvoin tauti pitkittyy muutaman viikon pituiseksi. Se ei koskaan aiheuta mitään kroonisia vaivoja tai jälkitauteja.